Kannanotot

Kannanottoja

Suomessa on isompien kaupunkien kesken käynnissä liikunnan kerskarakentamisen kilpa. Yksityisten sijoittajien varaan lasketaan entistä enemmän myös liikunnan saralla. Vauhtisokeus on siksi hurjaa, että harva muistaa kysellä suurten liikuntapalatsien kannattavuuden perään. Hjalliksen rakennuttama Areena Pasilassa ei ole ollut omistajilleen kultakaivos, päinvastoin. Jyväskylän jäähalliyhtiön yritysaitioiden investointivelat jäävät lopulta pääosin kaupungin kontolle, kuten oli ennakoitavissa.
Sipilän hallitus valmistelee historiallisen suurta uudistusta kovalla kiireellä ja aivan liian tiukalla aikataululla. Epäonnistuminen riskit ovat suuret. Sote- ja maakuntauudistus on tarpeen, mutta se pitäisi toteuttaa kansalaisia ja alan asiantuntijoita kuunnellen, julkiset hyvinvointipalvelut turvaten.
Hallituksen markkinamalli on hylättävä ja aloitettava suomalaisten enemmistön etujen mukainen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu. Perustason palvelut tulee säilyttää kunnissa ja pääosin myös kuntien itsensä tuottamina. Valtiovallan on turvattava palvelujen rahoitus. Maakuntatasolle voidaan siirtää erityispalvelut, kuten erikoissairaanhoito ja erityistason sosiaalipalvelut.
Riittävä perusturvan taso on SKP:n mielestä vähintään 1200 euroa kuukaudessa. Lailla on säädettävä minimipalkaksi 1800 euroa kuukaudessa ja verotettavan tulon alaraja on nostettava 1500 euroon kuukaudessa.
SKP:n Kypärämäen osasto yhtyy monien asiantuntijoiden näkemykseen siitä, että neuvolapalvelut tulee säilyttää kunnallisena lähipalveluna. Mikäli neuvolapalvelut kuitenkin siirretään maakuntaan, ne pitää ehdottomasti järjestää ilman minkäänlaista setelirumbaa, maakunnan omana palveluna koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tapaan.
Keski-Suomen keskussairaalan lastenpsykiatrian osasto ajettiin alas vuonna 2014 ja alle 13 -vuotiaiden lasten ympärivuorokautinen psykiatrinen osastohoito siirrettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteyteen. Päätöstä oli edeltänyt vuosia jatkunut pula lastenpsykiatrian erikoislääkäreistä ja lääkäripulaa seuranneet vaikeudet hoitotyön järjestämisessä.
Työajan lyhentämisestä ansiotasoa alentamatta on saatu hyviä kokemuksia Suomesta ja muista maista. Vuosina 1996-98 Jyväskylän kaupungissa toteutettiin työministeriön 6+6 tunnin työaikakokeilu erinomaisin tuloksin. Työssä jaksaminen parani, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen helpottui ja sairauslomat vähenivät. Myös palvelujen saatavuus parani, kun aukioloaikoja voitiin laajentaa ja kalliit laitteet ja tilat olivat tehokkaammassa käytössä. Kun kokeilussa työllistettiin työttömiä, sosiaaliturvamenot pienenivät ja verotulot kasvoivat.
Viime vuosikymmeninä tilaaja-tuottaja -mallista on saatu paljon kokemusperäistä tietoa Suomesta ja muista maista. Kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti kielteisiä. Mallin on todettu olevan byrokraattinen ja kallis. Suomessa mallia laajemmin kokeilleet Tampere, Oulu, Kouvola, Hämeenlinna ja Rovaniemi ovat jo siitä luopuneet.