Aikalisä Hippokselle

Suomessa on isompien kaupunkien kesken käynnissä liikunnan kerskarakentamisen kilpa. Yksityisten sijoittajien varaan lasketaan entistä enemmän myös liikunnan saralla. Vauhtisokeus on siksi hurjaa, että harva muistaa kysellä suurten liikuntapalatsien kannattavuuden perään. Hjalliksen rakennuttama Areena Pasilassa ei ole ollut omistajilleen kultakaivos, päinvastoin. Jyväskylän jäähalliyhtiön yritysaitioiden investointivelat jäävät lopulta pääosin kaupungin kontolle, kuten oli ennakoitavissa.

Jyväskylän Hippoksen alue on suunniteltu purettavaksi ja rakennettavaksi uudelleen lähivuosien aikana. Satojen miljoonien eurojen Hippos 2020 -hanke on tarkoitus toteuttaa pääosin yksityisellä ja velkarahalla. Kaupungin panostus olisi enintään 34 miljoonaa. Sen lisäksi kaupunki sitoutuisi ostamaan perustettavalta yhteisyritykseltä liikuntavuoroja ja palveluja 5,5 miljoonalla vuodessa 20 vuoden ajan, eli yhteensä 110 miljoonalla eurolla.

Hippoksen alue ja liikuntarakennukset ovat kiistatta peruskorjauksen tarpeessa. Alustavat suunnitelmat ovat kuitenkin lähteneet pahasti laukalle. Hippos -hanketta viedään vauhdilla eteenpäin pääomansijoittajien ja bisneksen ehdoilla. Liikunnan harrastajat, kilpaurheilijat ja urheiluseurat tulevat tätä menoa jyrätyksi kerskarakentamisen alle. Kaupungin päättäjien olisi aika viheltää peli poikki ja ottaa kunnon aikalisä eri vaihtoehtojen tarkasteluun.

Suomessa on isompien kaupunkien kesken käynnissä liikunnan kerskarakentamisen kilpa. Yksityisten sijoittajien varaan lasketaan entistä enemmän myös liikunnan saralla. Vauhtisokeus on siksi hurjaa, että harva muistaa kysellä suurten liikuntapalatsien kannattavuuden perään.
Hjalliksen rakennuttama Areena Pasilassa ei ole ollut omistajilleen kultakaivos, päinvastoin. Jyväskylän jäähalliyhtiön yritysaitioiden investointivelat jäävät lopulta pääosin kaupungin kontolle, kuten oli ennakoitavissa.

Liikuntarakentaminen suuremmassa mittakaavassa ei ole Suomessa hyvää bisnestä. Liikuntapaikkojen käyttöasteet jäävät pakosta alhaisiksi. Ilman yhteiskunnan suoraa tai välillistä tukea toiminta ei olisi kannattavaa, saati mahdollista. Uuden jäähallin rakentaminen Jyväskylään ei vaikuta kovin järkevältä tilanteessa, jossa suosituimman yleisölajin katsojaluvut ovat yleisesti
laskussa.

Kaupungin urheiluseuroilla on yleisesti vaikeuksia selviytyä liikuntapaikkojen käyttömaksuista ja useat seurat ovat kaupungille jo nyt velkaa huomattavia summia. Osin maksujen takia lasten ja nuorten liikuntaharrastus on kallista lystiä. Käyttömaksuja tulisi alentaa, mutta se on entistä vaikeampaa hulppean rakentamisen jälkeen. Pikemminkin käy niin, että paineet käyttömaksujen
nostamiseen lisääntyvät entisestään.

Jos Jyväskylän tahtotilana on pyrkiä Suomen liikuntapääkaupungiksi, niin oppia kannattaisi käydä hakemassa vaikka Oslosta. Seinien sijasta siellä on panostettu valmennukseen ja toimintaan tavalla, jonka tulokset puhuvat puolestaan. Liikunnan kansanliikettä ei pidä tukahduttaa yltiöpäisellä liikuntarakentamisella.

SKP:n KYPÄRÄMÄEN OSASTO ry