Näpit irti toimeentulotuesta, 30.8.2023 Sjkl
30.8.2023
|
Sosiaaliministeri Sanni Grahn- Laasosen puheet omasta vastuunkannostaan ja siitä, kuinka ”kaikkein heikoimmista pidetään huolta” kertovat, että päättäjillä ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, mitä on elää toimeentulotuen varassa. Näpit irti toimeentulotuesta Orpon hallituksen tavoitteena on puolittaa toimeentulotukea saavien määrä ja säästää 100 miljoonaa. Miten tämä aiotaan tehdä, kun hallituksen toimet - työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset, suojaosuuden ja lapsikorotusten poistot ja omavastuuosuuksien nostaminen tulevat vain lisäämään tuen tarvetta? ”Vahvan ja välittävän Suomen” nimiin vannova hallitus hyökkääkin viimesijaisen toimeentuloturvan, toimeentulotuen ytimeen osoittaen, että se vähät välittää köyhistä, sairaista ja työttömistä. Hallitus levittää vääristynyttä ihmiskuvaansa, jonka mukaan toimeentulotuen hakijat ovat laiskoja luusereita, jotka tarvitsevat keppiä ja kuritusta. Siksi lienee loogista, että hallitusohjelman kohdassa ”työhön kannustava sosiaaliturva” halutaan laajentaa ja sujuvoittaa toimeentulotuen perusosan alentamismenettelyä mm. poistamalla Kelan velvollisuus ohjata asiakas palvelutarpeen arvioon. Kohtuuttomien tilanteiden ehkäisemiseksi on aiemmin pidetty tärkeänä kartoittaa ihmisen kokonaistilanne, johon usein liittyy sellaista, mitä Kelan kaavamainen kirjallinen hakumenettely ei tunnista. Hallitus puhuu tarkoituksellisesti vastikkeettomasta tuesta, vaikka täysimääräisen tuen saaminen edellyttää paitsi kykyä monimutkaiseen hakumenettelyyn, usein myös palkattomaan työskentelyyn sitoutumista. Jo nykyinen laki mahdollistaa perusosan alentamisen 20 %:lla ja 40 %:lla tilanteissa, joissa tuen hakija ei ole hakenut ensisijaista etuutta tai on toiminut muutoin ”moitittavalla” tavalla. Nyt tämä ”välittävä” hallitus haluaa tällaisissa tapauksissa evätä tuen kokonaan. Siis viimesijaisen toimeentuloturvan. Nähtäväksi jää, taipuuko maan perustuslaki moiseen. Toimeentulotuen perusosan lisäksi hallitus on ottanut hampaisiinsa tuessa huomioitavat asumiskulut. Jo nyt on määritelty toimeentulotuessa alueittain hyväksyttävien asumiskulujen ylärajat. Mikäli hakijan vuokra ylittää tämän, hän saa kolme kuukautta aikaa hakeutua halvempaan asuntoon. Jatkossa Kela voi huomioida todellisen vuokran vain erityisistä syistä. Nämä perusteet aiotaan säätää lain tasolla, mikä merkinnee, ettei sosiaalityön arviolla asiakkaan tilanteesta ole jatkossa mitään merkitystä. Toimeentulotukeen aiotaan myös sisällyttää asumiskulujen 5 prosentin omavastuuosuus. Hallitus kuvittelee, että näin löytyy edullisempia asuntoja. Kokemuksesta tiedetään, että tällaisella toimella vain lisätään vuokrarästejä, häätöjä ja asunnottomuutta. Parempi keino edullisempien asuntojen saamiseksi olisi esim. vuokrasääntelyn palauttaminen. Hallitus lupaa parantaa lapsiperheiden toimeentuloa nostamalla alle kolmivuotiaiden lapsilisää ja korottamalla lapsilisää monilapsisille perheille. Toimeentulotuessa lapsilisät kuitenkin otetaan edelleen tulona huomioon, joten köyhät lapsiperheet eivät kostu korotuksesta yhtään mitään. Porvarihallituksen suhtautumista köyhiin kuvaa osuvasti, että kaikkein vähävaraisimpien auttamiskeinona hallitus näkee ruoka-avun rahoituksen vakinaistamisen. Sosiaaliministeri Sanni Grahn- Laasosen puheet omasta vastuunkannostaan ja siitä, kuinka ”kaikkein heikoimmista pidetään huolta” kertovat, että päättäjillä ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, mitä on elää toimeentulotuen varassa. Riitta Tynjä |