MIHIN AY-LIIKETTÄ TARVITAAN EU-SUOMESSA?, Ksml 27.2.2024
27.2.2024
|
Vaihtoehtoja olisivat vaikkapa demokratian ulottaminen myös talouden alalle, yleisen työajan lyhentäminen kuuteen tuntiin päivässä tai 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta, tulojaon ja verotuksen muuttaminen oikeudenmukaisemmaksi ja sukupuolten tasa-arvon toteuttaminen työmarkkinoilla.
Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan asemaansa imperialismin järjestelmässä ja parantamaan alueen suuryhtiöiden kilpailukykyä yhteisillä sisämarkkinoilla, purkamalla kansallista sääntelyä, heikentämällä työehtoja ja avaamalla yhtiöille lisää vientimarkkinoita. Tästä lähtökohdasta käydään tällä hetkellä kamppailua Suomen ay-liikkeen ja Orpon oikeistohallituksen kesken. Oikeistohallitus on yksipuolisesti valinnut ohjelmaansa suuryhtiöiden työantajaliiton Ek:n tavoitteet.
Suuryhtiöt yhdistävät toiminnassaan markkinoiden ohjaamaa joustavuutta ja globaaleja arvoketjuja. Samalla yritykset pyrkivät alentamaan työvoimakustannuksia kilpailuttamalla eri maiden työläisiä ja toimihenkilöitä keskenään siitä, kuka tekee työt halvemmalla. Halpatyötä on ulkoistettu matalan palkkatason maihin, mutta sitä teetetään myös siirtotyöläisillä ja harmaan talouden alihankintaketjuissa Suomessa.
Ay-liikkeen aloittamat poliittiset lakot ovat luonnollinen seuraus taloudellisesta kehityksestä EU-Suomessa. Ammattiliitoilla ei ole vaihtoehtoa vaan niiden on kamppailtava järeimmillä keinoillaan turvatakseen edes jossain määrin jäsenistönsä etuja. Kyse on myös palkansaajien vaikutusmahdollisuuksista, sananvapaudesta ja demokratiasta. Suomalaisten kannalta nykyisillä poliittisilla lakoilla ja tulevilla työehtosopimuskamppailuilla on paljon suurempi merkitys kuin äsken suurta mediahuomiota saaneilla presidentinvaaleilla.
Orpon hallitus ja rahapiirit ovat pyrkineet leimaamaan ay-liikkeen kehityksen jarruksi. Ay-liikkeeltä on tivattu vaihtoehtoja hallituksen kurjistaville toimille. Vaihtoehtoja olisivat vaikkapa demokratian ulottaminen myös talouden alalle, yleisen työajan lyhentäminen kuuteen tuntiin päivässä tai 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta, tulojaon ja verotuksen muuttaminen oikeudenmukaisemmaksi ja sukupuolten tasa-arvon toteuttaminen työmarkkinoilla.
Suuryhtiöt ja Orpon hallitus ovat toimillaan tekemässä tahtomattaan palvelusta ay-liikkeelle. Pidempään jatkunut järjestäytymisasteen ja tietoisuuden lasku on tulossa käännekohtaan. Vuosikymmenien aikana saavutetut edut eivät olekaan palkansaajille enää itsestäänselvyys. Vesa Lankinen |