Toimeentulotukilain uudistus – keppiä ja sirkustemppuja, Ksml 14.1.2025

Perustoimeentulotuen myöntämisen suurin syy on muun sosiaaliturvan alhainen taso. Siitä Suomi on saanut moitteita Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta useaan otteeseen. Silti Orpon hallitus leikkaa sosiaaliturvaa ja siten lisää toimeentulotuen tarvetta.

Toimeentulotukilain uudistus – keppiä ja sirkustemppuja

Hallitusohjelman mukaisesti minimitavoitteena on toimeentulotukea tarvitsevien määrän puolittaminen (väestöstä 7 %) sekä 100 miljoonan säästö julkistaloudessa.

Aikamoisia silmänkääntötemppuja tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan, mutta niitähän löytyy hallitukselta, joka ei välitä ihmiselämän kurjistamisesta. Tai siitä, että toimet vaikuttavat hölmöläisten hommalta.

Perustoimeentulotuen myöntämisen suurin syy on muun sosiaaliturvan alhainen taso. Siitä Suomi on saanut moitteita Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta useaan otteeseen. Silti Orpon hallitus leikkaa sosiaaliturvaa ja siten lisää toimeentulotuen tarvetta. Jos todellakin on tarkoitus puolittaa toimeentulotuen tarvitsijoiden määrä, niin eihän se tällaisilla keinoilla onnistu! Paras tapa on nostaa muun sosiaaliturvan tasoa.

Työryhmä on löytänyt syntipukiksi ne, joilla ei ole mitään muita tuloja kuin toimeentulotuki. Arvellaan heidän olevan laiskoja, jotka eivät viitsi hakea muita etuuksia tai ilmoittautua työnhakijoiksi, kun toimeentulotuella on niin helppoa. Tällaista käsitystä myös media osaltaan ruokkii.

Jokainen toimeentulotuen piirissä ollut tietää, että oman elämän avaaminen tiliotteineen päivineen ja selvityksen tekeminen joka risauksesta on kaikkea muuta kuin hauskaa. Kukaan ei halua sellaista.

Muistion mukaan ihmisiä on velvoitettava ilmoittautumaan työnhakijoiksi ja hakemaan ensisijaisia etuuksia. Ellei tähän suostu, toimeentulotuen perusosaa voidaan nykyisen 40 % sijasta leikata jopa 50 %. Velvoittavuus käsitteenä toistuu muistiossa niin usein, että voisi luulla kyseessä olevan jonkun ihan uuden asian. Ja että kyseessä olisi suuri ihmisjoukko, jonka velvoittamisella tuen piirissä olevien määrä puolittuu.

Kuitenkin jo 10 vuotta sitten, kun olin työelämässä ja toimeentulotukiasiat olivat kunnilla, jo silloin velvoitettiin ilmoittautumaan työnhakijaksi tai muutoin voitiin leikata perusosaa 20 % tai 40 %. Ei tämä ole siis mikään uusi asia.

Syitä siihen, miksi joukko ihmisiä on pelkällä toimeentulotuella, on lakimuutokset, joiden takia esim. ilman ammatillista koulutusta oleva nuori ei pääse työmarkkinatuelle, vaikka kuinka hakisi töitä. On myös muita karensseja, joista on lähes mahdotonta päästä pois, vaikka kuinka työnhaku on voimassa.

Jos toimeentulotuella olevat henkilöt olisivat työmarkkinatuella, niin työryhmän laskelmien mukaan perustoimeentulotuen menot olisivat 17 milj. euroa pienemmät ja työmarkkinatuen menot 26 milj. euroa suuremmat, eli etuusmenot kasvaisivat 8 milj. euroa. Siis kun ihmisiä siirretään paikasta toiseen, julkistalouden menot vain kasvavat.

Pientä toivoa säästöjen aikaan saamiseksi työryhmällä kuitenkin on, kun se arvioi, että kaikki eivät suostuisi perusosan alentamisen uhallakaan ilmoittautumaan työnhakijoiksi ja heiltä voitaisiin leikata puolet perusosasta.  – Että tällainen työryhmä tällaisella hallituksella!

Riitta Tynjä, sosiaalityöntekijä, eläkeläinen
alue- ja kuntavaaliehdokas, skp
Jyväskylä