VOITONTAVOITTELUN PULLONHENKI PÄÄSI VAPAAKSI JA SE NÄKYY LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLLOSSA, HS 24.1.2025

Sijaishuollon nykytila on seurausta pääoman toimintalogiikasta, pääomien kasaantumisesta ja palvelutuotannon nopeasta keskittymisestä aina vain suurempien sijoittaja- ja tuottajatahojen käsiin. Kun poliittisilla päätöksillä päästettiin voitontavoittelun pullon henki vapaaksi, sitä ei ole enää helppoa saada takaisin pulloon.

VOITONTAVOITTELUN PULLONHENKI PÄÄSI VAPAAKSI JA SE NÄKYY LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLLOSSA

Helsingin Sanomien laajassa artikkelissa 5.1. kuvattiin hyvin lastensuojelun sijaishuollon nykytilaa ja siihen johtanutta kehitystä. Parissa kymmenessä vuodessa sijaishuolto on pääosin yksityistetty ja samalla kustannukset ovat lähes kolmikertaistuneet yli miljardiin euroon. Summa on jo suurempi kuin koko lukiokoulutuksen tai poliisitoimen kustannukset.

Voidaan tietysti todeta, että yhteiskunta, joka käyttää noin merkittäviä summia ja resursseja pelkästään lastensuojelun sijaishuoltoon on paitsi sivistysvaltio niin myös hyvinvointivaltio. Perusteltua on silti pohtia, mitä kustannusten rajulle kasvulle voidaan tehdä tilanteessa, jossa palvelujen hinnat määritellään markkinoilla.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 13.1. kehotetaan poliitikkoja panemaan ahneelle markkinataloudelle rajat kilpailuttamalla palvelut ja estämällä yksityistä palveluntarjoajaa pääsemään tilanteeseen, jossa se voi sanella hinnan. Helpommin sanottu kuin tehty nykyisessä markkinatilanteessa.

Sijaishuollon nykytila on seurausta pääoman toimintalogiikasta, pääomien kasaantumisesta ja palvelutuotannon nopeasta keskittymisestä aina vain suurempien sijoittaja- ja tuottajatahojen käsiin. Kun poliittisilla päätöksillä päästettiin voitontavoittelun pullon henki vapaaksi, sitä ei ole enää helppoa saada takaisin pulloon. Vaatimukset voitontavoittelun kieltämisestä lastensuojelussa ovat sinänsä kannatettavia, mutta nykyoloissa lähinnä populismia.

Kunnissa ja hyvinvointialueilla osaaminen ostopalvelujen lakisääteisissä kilpailuttamisissa on vuosi vuodelta kohentunut. Vähemmälle huomiolle lienee jäänyt markkinatilanteiden analysointi. Aiemmin kunnat ja edelleen hyvinvointialueet ovat joutuneet kilpailuttamaan sijaishuollon palvelut tilanteissa, jossa palvelujen kysyntä on ylittänyt vuodesta toiseen tarjonnan ja markkina-alueena on ollut koko Suomi. Markkinatilanne on johtanut siihen, että kilpailutuksista huolimatta hintojen nousu on jatkunut kiivaana.

Sijaishuollon kustannusten nousu tasaantuu siinä vaiheessa, kun markkinat ylikuumenevat ja palvelujen liikatuotanto alkaa karsia tuottajia. Ensimmäisiä merkkejä siitä on jo nähtävissä. Hyvinvointialueet voivat hillitä kustannusten nousua panostamalla merkittävästi enemmän lastensuojelun avopalveluihin, mutta myös omiin laadukkaisiin sijaishuollon palveluihin.

Vesa Lankinen, nuorisokodinjohtaja, Jyväskylä