Pienpuolueet ja media 27.4.2019

27.4.2019

Edellisissä vaaleissa Keskisuomalainen esitti joukon kysymyksiä kaikille vaaleissa mukana olleille tahoille ja julkaisi ne kaikki, kuten myös lehden vaalikoneeseen vastanneiden vaalilupaukset. Samoin lehti poimi tuolloin eri puolueiden ehdokkaiden vaalikonevastauksia palstoilleen. Tänä keväänä poikkeuksetta jokainen media, jolla oli omia vaalikoneita, teki yhteenvetoa vain eduskuntapuolueiden vaalikonevastauksista.

Keskisuomalaisen va. pääkirjoitustoimittaja Markus Mattlar kirjoittaa 19.4., että ”pienpuolueet olivat ennen eduskuntavaaleja tavallista näkyvämmin esillä, kun niille järjestettiin omia vaalitenttejä sekä valtakunnallisesti että alueellisesti”. Mattlarin näkökulma asiaan on varmaan eri kuin itselläni, koska lukuisat vaalit läpikäyneenä koen asian olevan täysin päinvastainen.

Myös neljä vuotta sitten Ylellä oli oma valtakunnallinen tv. tentti pienpuolueille kuin myös alueellinen radiohaastattelu. Nyt Ylen alueellinen lähetys oli pienpuolueille aamulla klo 9-10 ja eduskuntapuolueille klo 18-20. Vuoden 2015 vaaleissa Keskisuomalainen järjesti pienpuolueiden tv. haastattelun ja lisäksi lehdellä oli yhdessä Ylen kanssa televisioitu paneeli, johon kutsuttiin myös eduskunnan ulkopuolisia tahoja mukaan. Paikallisesti ainakin radio Jyväskylä ja radio Kompassi haastattelivat myös pienpuolueiden edustajia. Neljä vuotta sitten Yle todella panosti siihen, että kaikilla ehdokkailla olisi mahdollisuus päästä mediassa esille tekemällä maksuttoman vaaligallerian. Tällä oli iso ehdokkaiden keskinäistä tasa-arvoa lisäävä merkitys.

Mediajulkisuus korostuu vaali vaalilta yhä enemmän. Sitä voi ostaa, jos on rahaa. Sitä saa myös maksutta, mutta media kohdentaa sen nykyään pääsääntöisesti eduskuntapuolueisiin. Esimerkiksi, kun Helsingin sanomat arvioi puolueiden vaalisloganeita, se ei vaivautunut esittelemään muita kuin eduskuntapuolueiden sloganit. Edellisissä vaaleissa Keskisuomalainen esitti joukon kysymyksiä kaikille vaaleissa mukana olleille tahoille ja julkaisi ne kaikki, kuten myös lehden vaalikoneeseen vastanneiden vaalilupaukset. Samoin lehti poimi tuolloin eri puolueiden ehdokkaiden vaalikonevastauksia palstoilleen.

Tänä keväänä poikkeuksetta jokainen media, jolla oli omia vaalikoneita, teki yhteenvetoa vain eduskuntapuolueiden vaalikonevastauksista. Tämän kevään vaaleissa oli poikkeuksellisen paljon vaalipaneeleja. Aiemmin ne ovat olleet hyvin perinteisiä, ja yleisöä on ollut hädin tuskin panelistien vertaa. Nyt paneeleja oli hyvin monenlaisista, kiinnostavista aiheista ja erilaisissa paikoissa kuten kauppakeskuksissa. Kokemukseni mukaan eduskunnan ulkopuolisille puolueille tuli nyt kutsuja aiempaa vähemmän. Perusteluksi esitettiin, että tällöin olisi panelisteja tullut liikaa käytettävissä olevaan aikaan nähden. Kiitos niille tahoille, jotka eivät tehneet tästä jo ennakkoon ongelmaa.

Eduskunnan ulkopuolisia tahoja oli näissä vaaleissa mukana aiempaa enemmän. Se näytti tuottavan joillekin ongelmia ottaa kaikkia tasapuolisesti huomioon kuten ne aiemmin olivat kyenneet tekemään. Ehdotan, että seuraavia vaaleja varten media ja muut tahot miettivät ennakkoluulottomasti uudenlaisia ratkaisuja niin, että voisimme Suomessa olla ylpeitä siitä, että kohtelemme kaikkia vaaleissa mukana olevia tahoja tasavertaisesti. Ymmärrän toki, että kaupallisella medialla on omat intressinsä. Siksi Ylen merkitys korostuu ja sen on ehdottomasti oltava jatkossa nykyistä tasapuolisempi.

Tiedän, että vaaleja ei voiteta vain rahalla. Rahalla ostettavalla näkyvyydellä on vaaleissamme kuitenkin kiistatta iso merkitys. Kuinka demokraattista se on? Kuvitellaanpa tilannetta, että vaaleissa olisi esillä tasapuolisesti kaikkien puolueiden ohjelmat ja ehdokkaat, eikä muuta. Nythän tiedon kaikista ehdokkaista sai vasta vaalikopin seinältä tai oikeusministeriön sivulta – jos osasi sieltä etsiä. Niistä, joilla ei ollut varaa mainostaa, niistä äänestäjät eivät tienneet. Näin toimii suomalainen demokratia.


Riitta Tynjä, ent. kaupunginvaltuutettu (komm), Jyväskylä