Kotihoitoon lisättävä työntekijöitä 5.5.2021

Kaupungin vanhusten, heidän omaistensa tai työntekijöiden ääni ei kuulu kaupungintalon seinien sisäpuolelle, ei etänä eikä muulla tavoin. Jos kurssia ei pikaisesti käännetä, niin vanhusten kotihoito kriisiytyy. Toistaiseksi on selvitty asiakkaistaan huolta kantavien lähihoitajien ja sairaanhoitajien uhrautuvalla ja solidaarisella työpanoksella, mutta äärirajoilla on menty jo liian pitkään.

KOTIHOITOON LISÄTTÄVÄ TYÖNTEKIJÖITÄ   

Laitoshoidon yksioikoinen purku on johtanut siihen, että moni vanhus on täysin heitteillä omassa kodissaan. Vaikka vanhusten määrä kasvaa, valtion ja kuntien rahoitusta on leikattu. Vanhuspalveluihin käytettävien menojen osuus bruttokansantuotteesta ja myös vanhuspalveluiden henkilöstömäärä on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin. Lisärahoituksen tarve on koko maassa pari miljardia euroa.

Moni kotihoidossa oleva vanhus kokee olonsa yksinäiseksi ja turvattomaksi. Alati vaihtuvilla työntekijöillä ei ole riittävästi aikaa kokonaisvaltaisen hoidon turvaamiseksi. Hoitajien työtahti on kiristetty äärimmilleen ja työtaakka on kestämätön. Digitalisaatio tai etähoito ei ole vastaus vanhustenhoidon haasteisiin.

Kotihoidossa on Jyväskylässä aivan liian raskashoitoisia vanhuksia, koska pitkäaikaishoidon paikkoja on liian vähän. Tilanne on epäinhimillinen niin vanhusten, omaisten kuin myös hoitajien kannalta.

Joitakin vuosia sitten Jyväskylän ulkoisti ja yksityisti useita vanhusten kotihoidon alueita. Tavoitteena oli toiminnan tehostaminen ja säästöt. Päättäjille esitettiin laskelmia, joiden mukaan yksityinen palveluntuottaja pystyy tarjoamaan palvelun kaupungin omaa toimintaa edullisemmin.

Ja kuinkas kävikään. Ei kulunut montaa vuotta, kun kaupunki joutui ottamaan yksityistetyt kotihoidon alueet kaikessa hiljaisuudessa takaisin omaksi toiminnaksi. Yritykset eivät kyenneet kannattavaan liiketoimintaan.

Kaupungin vanhusten, heidän omaistensa tai työntekijöiden ääni ei kuulu kaupungintalon seinien sisäpuolelle, ei etänä eikä muulla tavoin. Jos kurssia ei pikaisesti käännetä, niin vanhusten kotihoito kriisiytyy. Toistaiseksi on selvitty asiakkaistaan huolta kantavien lähihoitajien ja sairaanhoitajien uhrautuvalla ja solidaarisella työpanoksella, mutta äärirajoilla on menty jo liian pitkään.

Jyväskylässä on vanhusten kotihoitoon lisättävä merkittävästi hoitajia. Kaupungin vanhuspalveluihin tulee laatia valtuustokauden mittainen henkilöstöpoliittinen ohjelma, jolla hoitajien määrää lisätään vuosittain laadukkaan vanhustenhoidon turvaamiseksi.

Jyväskylään on nopealla aikataululla saatava tuntuvasti lisää kaupungin omia, laadukkaita ympärivuorokautisen hoivan paikkoja ikäihmisten inhimillisen hoidon turvaamiseksi.

Riitta Tynjä

sosiaalityöntekijä, eläkeläinen

kuntavaaliehdokas, komm

Jyväskylä