Sote-uudistuksen korjaussarja 7.7.2021

7.7.2021

Tavoitteet paremmista palveluista ja eriarvoisuuden vähentämisestä sote-palveluissa edellyttävät palvelujen rahoituksen tuntuvaa tasokorotusta, peruspalvelujen vahvistamista ja säilyttämistä pääosin kuntien järjestäminä lähipalveluina, palvelumaksujen alentamista ja lopulta poistamista sekä ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä.

Sote-uudistuksen korjaussarja

Sote-palvelujen siirtäminen pois kunnista on suurin paikallishallinnon muutos sitten yleisen kunnallisen äänioikeuden toteutumisen. Eduskunnan juhannuksen alla hyväksymä sote-uudistus sisältää monia rakenteellisia valuvikoja, jotka tulisi jatkokäsittelyssä korjata.

Sote-uudistukseen ei sisälly lähipalveluperiaatetta, vaikka perustasolla on kyse pääosin palveluista, jotka pitäisi järjestää lähellä asukkaita. Erityispalvelujen kohdalla tilanne on toinen. Missään muussa pohjoismaassa ei ole edes harkittu kaikkien sote-palvelujen siirtämistä maakuntatasolle. Puheet leveämmistä hartioista sote-palvelujen turvaamisessa ovat katteettomia. Uudistus toki yhdistää sote-palvelujen hallinnon ylätasolla, mutta ei turvaa riittäviä resursseja perustason palveluihin.

Uudistuksen tavoitteena on leikata menojen kasvua. Kun rahoituksen kokonaistasoa ei nosteta, johtaa nykyinen rahoitusmalli menojen rajuun karsimiseen osalla hyvinvointialueista. Rahoitusvaje lisää paineita karsia palveluverkkoa ja nostaa palvelumaksuja. Ensivaiheessa Keski-Suomeen on tulossa lisärahoitusta, mutta ilo jäänee lyhytaikaiseksi.

Rahoitusvajetta ylläpitää se, että palvelutarpeiden kasvu huomioidaan jatkossa vain 80 prosenttisesti. Riittävän henkilöstömitoituksen turvaamisen ja palkkauksen parantamisen sijasta rahoitusmalli kannustaa henkilöstömenojen hillitsemiseen.  Tällaisilla linjauksilla julkiset sote-palvelut kriisiytyvät pahoin. Heikentämällä julkisia palveluja luodaan samalla edellytyksiä yksityisten palvelumarkkinoiden laajentumiselle hyväosaisille.

Kun sote-palvelut irrotetaan kuntien muusta toiminnasta, heikkenee paikallisten tarpeiden tuntemus. Se vaikeuttaa sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisemistä. Sote-palvelujen hallinnon keskittäminen heikentää asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia entisestään. Miten Keski-Suomen hyvinvointialueella turvataan pikkukuntien terveyspalvelujen säilyminen, kun Jyväskylässä päättäjät lakkauttivat Keskustan ja Kuokkalan terveysasemat asukkaiden laajasta vastustuksesta huolimatta?

Hyvinvointialueiden sote-päätöksenteko alistetaan tiukasti valtiovarain- sekä sosiaali- ja terveysministeriöiden ohjaukseen ja rahoituskontrolliin. Maakuntatasolla päätösvalta keskittyy suurten puolueiden ja isojen kaupunkikeskusten edustajille sekä johtaville viranhaltijoille.

Tavoitteet paremmista palveluista ja eriarvoisuuden vähentämisestä sote-palveluissa edellyttävät palvelujen rahoituksen tuntuvaa tasokorotusta, peruspalvelujen vahvistamista ja säilyttämistä pääosin kuntien järjestäminä lähipalveluina, palvelumaksujen alentamista ja lopulta poistamista sekä ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä.

Riikka Kaikkonen, SKP:n Jyväskylän piirijärjestön puheenjohtaja