Mielipiteitä

[1-15] [16-30] [31-33]
Yhdysvaltojen johtama sotilasliitto Nato ei ole ratkaisu, vaan osa turvallisuuspoliittista ongelmaa. Jos Suomi luopuisi sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, jännitteet lähialueillamme lisääntyisivät varmuudella. Suomen ja Euroopan turvallisuus ei voi vahvistua vastakkainasettelua ja aseistusta lisäämällä. Vai haluammeko todellakin paistatella päivää ydinasesateenvarjon alla?
Tällä hetkellä tarvitaan kaikkien rauhanvoimien yhteisiä ponnistuksia Suomessa, Ukrainassa, Venäjällä ja koko maailmassa rauhan puolesta sotaa vastaan. Rauhanliike voimistuu ja pakottaa lopulta lopettamaan järjettömät sotatoimet.
UPM:n lakossa olevat työntekijät tarvitsevat laajaa tukea. Kysymys ei ole vain yhden yhtiön työntekijöiden palkoista ja muista työehdoista, vaan koko suomalaisen työehtosopimusjärjestelmän tulevaisuudesta ja koko ammattiyhdistysliikkeen vaikutusmahdollisuuksista.
Afganistanin kokemusten myötä Suomen päättäjien olisi jo aika luopua militarismista ja palata aktiivisen rauhanpolitiikan tielle. Uusiin hävittäjiin kaavaillut kymmenet miljardit eurot tarvitaan kipeästi esimerkiksi valtiontalouden hoitamiseen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja julkisten palvelujen sekä perusturvan parantamiseen.
Kuntavaalien siirtoa esimerkiksi syksyyn puoltaa useat eri syyt, jotka kaikki liittyvät koronapandemian luomaan tilanteeseen yhteiskunnassa. Viimeksi kuntavaaleja siirrettiin paljon kevyemmin perustein.
Yli kuudenkymmenen hävittäjän hankinta ja käyttöön ottaminen vaikuttaa ympäristöön merkittävästi. Siksi niiden ympäristövaikutukset on lain mukaan arvioitava. Arvioinnin perusteella on sitten päätettävä, voidaanko hanketta toteuttaa.
Korona-pandemia on tuonut uutta näkökulmaa asehankintojen mielekkyyteen ja tarpeellisuuteen ylipäätään. Keskinäisen riippuvuuden maailmassa asevarainen turvallisuusajattelu ei ole vastaus yhteenkään todellisista turvallisuusuhista. Uusilla hävittäjillä ei kyetä torjumaan pandemioita, kyberhyökkäyksiä tai ilmaston muutosta, päinvastoin miljardien käyttäminen hävittäjiin vaikeuttaa näiden uhkien torjuntaa.
Työntekijöille taulukkopalkkojen alentaminen 30 prosentilla merkitsee keskimäärin yli 600 euron alennusta tuloihin kuukaudessa. Kun postin työntekijöiden keskimääräinen kuukausipalkka on 2 200 euroa, ajaa palkkojen alentaminen työntekijät perheineen taloudelliseen ahdinkoon ja lisää myös valtion asumistukimenoja.
Nykyisestä hoivakriisistä on ulospääsy vain politiikan suuntaa muuttamalla. Valvonnan lisääminen ei yksin ratkaise rakenteellista ongelmaa. Päättäjien tulee luopua markkinaehtoisesta politiikasta ja lisätä kuntien omia sotepalveluja merkittävästi. Sotepalvelut on tuotettava pääosin kuntien omana toimintana. Verovaroin tuotetuilla palveluilla ei voi sallia tehtävän epäinhimillistä bisnestä. Kansalaisilla on oikeus vaatia parempaa.
Maailman kehitys- ja ympäristöongelmat olisivat ratkaistavissa vain murto-osalla summasta, joka tuhlataan aseisiin ja niiden kehittelyyn. Asevarainen turvallisuusajattelu on suurin uhka ihmiselle ja ympäristölle.
Suomessa on isompien kaupunkien kesken käynnissä liikunnan kerskarakentamisen kilpa. Yksityisten sijoittajien varaan lasketaan entistä enemmän myös liikunnan saralla. Vauhtisokeus on siksi hurjaa, että harva muistaa kysellä suurten liikuntapalatsien kannattavuuden perään. Hjalliksen rakennuttama Areena Pasilassa ei ole ollut omistajilleen kultakaivos, päinvastoin. Jyväskylän jäähalliyhtiön yritysaitioiden investointivelat jäävät lopulta pääosin kaupungin kontolle, kuten oli ennakoitavissa.
Sipilän hallitus valmistelee historiallisen suurta uudistusta kovalla kiireellä ja aivan liian tiukalla aikataululla. Epäonnistuminen riskit ovat suuret. Sote- ja maakuntauudistus on tarpeen, mutta se pitäisi toteuttaa kansalaisia ja alan asiantuntijoita kuunnellen, julkiset hyvinvointipalvelut turvaten.
Hallituksen markkinamalli on hylättävä ja aloitettava suomalaisten enemmistön etujen mukainen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu. Perustason palvelut tulee säilyttää kunnissa ja pääosin myös kuntien itsensä tuottamina. Valtiovallan on turvattava palvelujen rahoitus. Maakuntatasolle voidaan siirtää erityispalvelut, kuten erikoissairaanhoito ja erityistason sosiaalipalvelut.
Riittävä perusturvan taso on SKP:n mielestä vähintään 1200 euroa kuukaudessa. Lailla on säädettävä minimipalkaksi 1800 euroa kuukaudessa ja verotettavan tulon alaraja on nostettava 1500 euroon kuukaudessa.
SKP:n Kypärämäen osasto yhtyy monien asiantuntijoiden näkemykseen siitä, että neuvolapalvelut tulee säilyttää kunnallisena lähipalveluna. Mikäli neuvolapalvelut kuitenkin siirretään maakuntaan, ne pitää ehdottomasti järjestää ilman minkäänlaista setelirumbaa, maakunnan omana palveluna koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tapaan.
« edelliset 15 seuraavat 15 »